Miksi Lentolakko?

Miksi lentolakko?

Lentämisen päästöt ovat kasvaneet

Lentäminen muodostaa helposti suuren osan yksittäisen kuluttajan aiheuttamista hiilipäästöistä. Siksi lentämisen vähentäminen on toisaalta helpoimpia tapoja pienentää omaa hiilijalanjälkeä. Esimerkiksi yksi edestakainen lento Thaimaahan tuottaa hiilipäästöjä laskurista riippuen 1000–5000 kiloa hiilidioksidipäästöjä - leijonanosan keskimääräisen suomalaisen vuotuisesta hiilijalanjäljestä, joka on noin 11 500 kiloa. Jotta päästöt saataisiin globaalisti kestävälle tasolle, hiilijalanjäljen henkeä kohti pitäisi pudota noin 2000 kiloon vuodessa.

Vuonna 2017 suomalaiset lensivät ulkomaille 5,5 miljoonaa kertaa. Suurin osa matkoista, neljä miljoonaa, oli lomamatkoja. Lentomatkojen määrä on yli tuplaantunut vuodesta 2002. Viime vuosina lentomatkailu on Suomessa kasvanut noin 10 prosentin vuosivauhtia, ja samalla ovat kasvaneet lentoliikenteen päästöt.

Lentojen päästöt ovat yksi nopeimmin kasvavista kasvihuonekaasujen lähteistä. Vuosien 1990 ja 2005 välillä lentoliikenteen hiilidioksidipäästöt kasvoivat Euroopassa lähes 80 prosenttia. Vuosien 2005 ja 2035 välillä päästöjen ennakoidaan kasvavan jälleen yli 40 prosenttia.

Lentoala on jätetty kokonaan kansainvälisten ilmastosopimusten, kuten Pariisin sopimuksen ulkopuolelle, ja valtiot tukevat lentoalaa verohelpotuksin. Lentobensiinistä ei makseta lainkaan veroja. Lentäminen onkin ilmaston kannalta aivan liian halpaa.

Ilmastonmuutoksen torjuntaa ei voi jättää yksittäisten kansalaisten harteille ja rakenteellisia muutoksia tarvitaan. Kuitenkin myös yksittäisten kansalaisten kulutusvalinnoilla on merkitystä, sillä Suomen kasvihuonekaasupäästöistä 70 prosenttia aiheutuu kotitalouksien kulutuksesta.

Matkailua ei tarvitse lopettaa, vaikka jättäisi lentämisen. Junilla, busseilla, laivoilla tai autolla matkustaen pääsee halutessaan kauaskin, ja matkasta tulee parhaimmillaan osa seikkailua, jossa pääsee näkemään ja kokemaan enemmän kuin lentämällä.

Ilmastovalintojen tulee näkyä!

Lokakuussa 2018 IPCC julkaisi raporttinsa, joka teki selväksi, kuinka kiire ilmastomuutoksenvastaisilla teoilla on. Raportin ja sitä seuranneen uutisoinnin myötä moni heräsi siihen, että ilmastonmuutos uhkaa aidosti omaa ja etenkin lastemme tulevaisuutta. Muutoksen aiheuttama uhka ja sen vakavuus aiheuttaa kuitenkin helposti voimattomuutta asian edessä. Olemme huolissamme, mutta saavutetuista eduista luopuminen tuntuu vaikealta. Mitenpä minun pienet valintani maailman menoa liikuttaisivat? Miksi taistelisin yksin?

Yksilön teot ilmastonmuutosta vastaan ovat monesti tekemättä jättämistä: Älä syö lihaa, älä kuluta turhaan, älä yksityisautoile, älä lennä. Eikä tekemättä jättämisestä kuulu ääntä. Niinpä omat pienet valintamme jäävät kovaa meteliä pitävän kulutushysterian jalkoihin. Some on kyllä tulvillaan etelänlomakuvia ja eksoottisia kaukomatkailuraportteja, mutta missä on meteli siitä valinnasta, ettei joku lennäkään?

Tekemättä jättäminen on myös valinta, joka pitää tehdä päivittäin - voi olla helppoa päättää tänään, ettei lennä enää, mutta mites sitten kuukauden päästä, kun tulee eteen niin loistava tarjous, että on vaikeaa kieltäytyä? Kuten niin monet muutkin uudenvuodenlupaukset, voi tämäkin lupaus äkkiä unohtua, jos sen tekee vain omassa päässään.

Me Lentolakon kampanjatiimissä uskomme, että vastaus ilmastolupauksessa pysymiseen on parempien vaihtoehtojen tarjoamisessa ja yhteisön tuessa. On motivoivaa tietää, että myös muut ovat valmiita muutokseen omassa arjessaan. Tarvitsemme asennemuutosta, jota ei saavuteta pelkällä syyllistämisellä, maailmanlopun uutisoinnilla tai poliittisilla päätöksillä. Ilmastoystävällinen elämäntapa ilman lentämistä on syytä tehdä näkyväksi. pitää meteliä siitä, mitä EMME tee, ja tukea ja kannustaa toisiamme. Tervetuloa joukkoomme liputtamaan kestävän matkailun puolesta!

Lähteitä

Lentolakkoilijoita