Junamatkustamisen esteet voidaan raivata

Teksti: Oras Tynkkynen. Kirjoittaja ei lennä vapaa-ajalla ja välttää lentämistä työmatkoilla. Hän on matkustanut junalla yli 30 maassa.

Matkustin YK:n ilmastokokoukseen Katowiceen Suomesta maitse. Puolasta jatkan toiseen kokoukseen Brysseliin junalla. Pelkästään tänä vuonna olen matkustanut maitse töiden takia mm. Lundiin, Kööpenhaminaan, Berliiniin ja Antwerpeniin. Brysseliin pendelöin junalla säännöllisesti.

Esimerkit osoittavat, että kestävä matkustaminen Euroopassa on mahdollista. Samalla kokemukset opettavat kantapään kautta, millaisia hankaluuksia lentämisen junareissuun vaihtava joutuu kohtaamaan. Ilmeisin esimerkki on hinta. Useimmiten lentäen pääsee selvästi halvemmalla kuin junalla – erityisesti, jos on aikataulun suhteen joustava ja jaksaa välilaskuja.

Lentämisen edullisuus johtuu poliittisista päätöksistä. Lentopolttoaineesta ei makseta veroa, toisin kuin veturien sähköstä ja dieselistä. Kansainvälisistä lentolipuista ei peritä myöskään arvonlisäveroa, toisin kuin junalipuista. Tämä ei ole reilua. Helsingin Sanomat laski , että nykyään 700 euroa maksavaan Thaimaan-lentoon tulisi hintaa 400 euroa lisää, jos lentoliikenne maksaisi polttoaineistaan veroja samoin kuin muutkin liikennemuodot.

Junamatkustamisen hitauskaan ei ole luonnonlaki. Vielä 90-luvulla saatoin nousta yöjunaan Tallinnassa ja herätä aamulla Puolassa. Baltian maat ovat kuitenkin ajaneet alas junayhteyksiään, ja uusi Rail Baltica -raideyhteys on käytössä aikaisintaan ensi vuosikymmenen puolivälissä.

Ennen myös Kööpenhaminasta pääsi yöjunalla kätevästi moniin kohteisiin Länsi- ja Keski-Euroopassa. Sitten nekin yhteydet ajettiin alas, jolloin pitkillä matkoilla pitää usein yöpyä välillä – ja tuhlata näin arvokasta matka-aikaa. Koska yöjuna ei kulje enää Saksasta Puolaan, jouduin tälläkin reissulla yöpymään matkalla Berliinissä.

Junalippujen varaaminen on myös hämmästyttävän hankalaa. Ruotsalaisen SJ:n lipun ostan yksiltä sivuilta, saksalaisen DB:n toisilta ja puolalaisen PKP:n kolmansilta. Mistä Kölnin ja Brysselin välille saa lipun, se riippuu junavuorosta. Monia lippuja ei ole mahdollista ostaa verkosta lainkaan. Esimerkiksi makuuvaunuhytti itävaltalaisen ÖBB:n junaan pitäisi ostaa rautatieasemalta Itävallassa, jos matkustaa interraillipulla. Ja reililipussakin käytännöllisin vaihtoehto on yhä käydä aseman lipunmyynnissä.

Hyvä uutinen on se, että kaikki nämä esteet on mahdollista raivata. Presidentti Martti Ahtisaarta mukaillen ihmisten aiheuttamat ongelmat voimme me ihmiset myös ratkaista. Voimme tasata pelikenttää verottamalla lentoliikennettä samoin ehdoin kuin muutakin liikennettä. Voimme satsata nopeisiin ratoihin ja mukaviin yöjunayhteyksiin. Voimme velvoittaa junayhtiöt tarjoamaan kaikki liput verkosta yhdestä osoitteesta. Kaikki tämä on tehtävissä. Siihen tarvitaan vain poliittisia päätöksiä. Niitä me kaikki voimme vaatia kevään eduskunta- ja eurovaaleissa.